Alle kaksi viikkoa...

...Olisi lähtöön. Tuntuu, että on vielä sata asiaa tekemättä. Tuskan hiki nousee väkisinkin pintaan, kun vilkuilen työpöytäni vieressä seinällä killuvaa "Ennen Japania"-listaa. Vielä on vaikka mitä tekemättä, vaikka tuntuu, etten tee vapaa-aikanani juuri mitään muuta, kuin matkaan tarvittavia asioita! Huh huh.
Onneksi tänään olisi toka vika työpäivä. Viikonlopun jälkeen voin täyspäiväisesti alkaa valmistelemaan lähtöäni.

Vaikka ostin lentoliput jo huhtikuussa, vasta eilen sain aikaiseksi ostaa junalipun lentokentältä pois. En ole vaan jaksanut edes miettiä asiaa aikaisemmin. Naritan kentältä hyppään junaan, joka vie minut Nipporin juna-asemalle ja sieltä pitäis vaihtaa Yamanoten "Ympyräjunaan". Onneksi ei haittaa, vaikka ns. Yamanotella nousee "väärään" junaan, koska menin myötä- tai vastapäivää, kumminkin saavun perille Shin Ōkoboon :)

 Tähän väliin on pakko kertoa "läheltä piti"-tilanne viime Japanin reissultani ympyräjunaan liittyen. Olin illalla palaamassa äitini ja isäni kanssa hotellille (Sovitaan, että oltiin vaikka Harajukussa ja hotelli oli Shinbashissa) ja olimme menossa asemalta junaan. Noustuamme laiturille, huomasimme että siinä on just juna odottamassa, ja siihen oli pakko rynnätä (vaikka seuraava olisi tullut muutaman minuutin päästä). Noh, ehdin hyvin junaan, mutta äidin laukku jäi jo oven väliin. Isä ei edes yrittänyt. Isä sai huikkaistua ovien takaa "Mä tuun seuraavalla", ja juna lähti liikkeelle, vain minä ja äiti kyydissä. Junassa aloimme äidin kanssa pohtia isän pois jäämistä tarkemmin. "Heeetkonen... Iskä ei muista, mikä meidän hotellin nimi on, missä kaupungin osassa se sijaitsee. Iskän känny ei toimi Japanissa, eikä iskä puhu japania, saati sitten englantia. Mitäs me nyt tehdään?". Päätettiin äidin kaa jää pois seuraavalla asemalla ja jäädä odottamaan seuraavaa junaa. Suunnitelma oli tämä: seuraavan junan saavuttua, hyppäämme junaan. Minän menen junassa oikealle ja äiti vasemmalle ja etitään isä. Äiti sentään tiesi, mihin olimme matkalla ja millä asemalla pitäisi jäädä pois. Mutta onneksi, seuraavan junan saavuttua, isä oli samassa vaunussa, kuin missä me olimme olleet omassa junassamme, eli ovien auettua isä seisoi siinä. Loppu matkan sitten äidin kanssa vinoilimme siitä, että jos isä olisikin eksynyt ympyräjunaan ja jäänyt Japaniin sitten ympyräjunakuskiksi.
Ja muuten, edellä oleva juttu oli niin hyvä, että voitin sillä Radio Rockin "Unohtumattomin matkakokemus"-kisassa 80€ lahjakortin Neste Oilille. Eihän minulla autoa ole, mutta isän autoa monta kertaa lainanneena tietysti annoin lahjakortin hänelle :)

Mutta näin. Seuraavaksi pitisi aloitella Suomi-esitelmän tekemistä... (Ja totesin, etten kyllä enää käytä LibreOfficea, jos pitää lisätä valokuvia ym. sivuille. Tökkii ihan kamalasta. Adobe InDesign, älä petä minua tässä, sillä minulla on mennyt jo hermot kaikkiin Power Pointin tyylisiin ohjelmiin!)

こんにちは

Hei vaan kaikille!
Blogiini 庭には二羽 (Niwa niwa niwa) tulen kirjoittamaan otteita tulevasta puolen vuoden kokemuksistani Japanissa :)

Olen jo kerran käynyt Japanissa (10 päivää vuonna 2011 kesällä) ja opiskellut kieltä Tampereen työväenopistossa 4 vuotta. Vuonna 2011 Japanista palattuani, minulle jäi kumminkin kauhea hinku päästä takaisin. Ja mielellään pidemmäksi aikaa. Onneksi bongasin netistä ICYEn (Suomen haarakonttori nimellä Maailmanvaihto) nettisivut ja innostuin.  En tosin heti, sillä ICYEN kautta pääsee vain puolen vuoden ja vuoden reissuille. Puoli vuotta tai vuosi tuntui toisaalta niin pitkältä ajalta ja rahaakin se vaatisi. Japaniin pääsee Suomesta tosin vai puoleksi vuodeksi. Totta kai halusin lähteä! Mutta tuntui todella pahalta ajatukselta jättää poikaystäväni niin pitkäksi aikaa yksin. (Ja tuntuuhan se vieläkin) Sain kumminkin kerättyä rohkeuteni ja haettua mukaan.

Kerrostaloja Tokiossa (Olisikohan ollu Shinjuku?)

Suomen päässä osallistuin myös lähtövalmennukseen, jossa tutustuin muihin Suomesta maailman eri kolkkaan lähteviin. Oli mukava tutustua toisiin lähteviin ja saada valmennusta tulevaisuutta varten. Minulle myös selvisi, että olen myöhäisin syksyn lähtijöistä ja ainoa syksyn lähtijä Japaniin.

Nyt sitten innolla odotan syyskuun 10. päivää, jolloin lentoni starttaa Helsinki-Vantaalta. Lennän Japan Airlinesilla ja saan ottaa mukaani kaksi matkalaukkua :) Onneksi ei vielä suuremmin jännitä, sillä ICYE on laittanut "kaikki valmiiksi", minulle, vapaaehtoistyöpaikan ja majapaikan. Koska lennän itään aikavyöhykkeiden ylitse, saavun Japaniin 11. päivä aamulla. Toisin kuin muilla ICYEn kautta Suomesta matkalle lähteneille, minua ei tulla noutamaan lentokentältä. Saan itse selvittää tieni junalla Tokioon ja sieltä Shin Okubon rautatieasemalle.

Tokiossa vietän 23.9. asti, jonka jälkeen matkaan Kusatsun kaupunkiin, jossa vapaaehtoistyöpaikkani sijaitsee. Tokiossa asustan isäntäperheessä ja tiedossa on orientoitumista eli jonkin verran kieli- ja kulttuuriopintoja. Saas nähdä, mitä nuo kieliopinnot minun kohdallani pitävät sisällään.
Kusatsu sijaitsee n. 30min junamatkan päässä Kiotosta ja oman arvioni mukaan ~100km Osakasta. Kusatsussa on 120 000 asukasta, joten se on vähän Jyväskylää pienempi kaupunki. Kutsatsussa työskentelen "Day Care Centerissä", jossa on muksuja, vanhuksia ja vammaisia. Olen todella iloinen, että saan työskennellä ihmisten kanssa, koska haluan ehdottomasti kehittää kielitaitoani.

Näkymiä Osakasta.

Minulla ei ole mitään erikoisviisumia Japaniin, vaan teen töitä turistiviisumilla. Viisumi on voimassa 3kk, jonka jälkeen minun on poistuttava maasta kymmeneksi päiväksi. Olemme poikaystäväni kanssa tehneet suunnitelmia tätä meikäläisen "maanpakoa" varten. Menemme Etelä-Koreaan yhdessä lomalle :) Aiomme olla Soulissa ja Daejeonissa. Soulissa ainakin minun on pakko päästä maailman suurimpaan sisähuvipuistoon, Lotte Worldiin :) Toki siellä on myös paljon muita kiintoisia paikkoja, mutta nyt olen jotenkin todella innostunut tuosta Lotesta ^^

  庭には二羽 tarkoittaa suomeksi käännettynä "Puutarhassa kaksi lintua". Kuten huomaatte, jokainen "niwa"-sana on kirjoitettu eri lailla. Muistan lukeneeni joskus, että sotien jälkeen Amerikkalaiset olisivat halunneet, että japanilaiset olisivat alkaneet kirjoittaa "meikäläisittäin". Mutta kuten "niwa niwa niwa" osoittaa, yhdellä sanalla voi olla monta eri merkitystä, joten japanilaisia itseään helpottaa, kun nämä kaikki sanat on kirjoitettu niille tarkoitetuilla merkeillä.
Japanissa on käytössä kolme eri merkistöä; hiragana, katakana ja kanji. Hiragana ja katakana ovat tavumerkein kirjoitusta. Kanjit ovat kiinalaisperäisiä (traditional) kirjoitusmerkkejä, eli käytännössä yksi kanji-merkki voi tarkoittaa yhtä sanaa. Japani, toisinkin kiina on kieli, joka taipuu ja tarvitsee päätteitä sanoihin. Alun perin japania kirjoitettiin pelkästään kanjeilla, mutta se ei ihan niin luonnistunut sanojen taipumisen takia. Perusvartalo verbeistä kirjoitetaan kanjilla (muutamia poikkeuksia toki on) ja verbin pääte hiraganoilla. Katakanat on tarkoitettu lainasanoille (+ ulkomaalaiset nimet), tai jos halutaan korostaa jotain sanaa.
ひらがな  hiragana
カタカナ katakana
漢字 kanji

Matkalla katsomaan maailman suurinta Budha-patsasta Narassa. Vasemmassa reunassa Japanin oppaamme, isäni ja minä.