Pöllöjä ja liikuntapäivä

Viime viikon lauantain työpäivä oli kyllä tylsä. Ei oikein mitään tapahtunut (enkä tiedä miksi). Tosin, ennen työpäivän alkua sain osallistua pieneen teeseremoniaan, joka oli oikeastaan päivän paras anti.

Viikonloppuna minulla oli home stay perheessä, jossa olin viimeksikin ollut. Heidän kanssaan

osallistuin sunnuntaina Kusatsun halloween-juhliin (halloweenia on hypetetty täällä jo syyskuun alusta asti). Ohjelmassa oli mm. cosplay paraati, mitä odotin innolla (totta kai oletin, että Japanissa cosplayn taso olisi korkea), mutta petyin kyllä suuremman kerran, kun paraatissa varmaan lähes kaikilla oli suoraa kaupasta ostettu joku universaali-hahmoasu, kuten noita ja myös Disneyn prinsessoiksi ja erilaisiksi supersankareiksi pukeutuneita oli paljon. Tarjolla oli myös erilaisia esityksia, kuten taikatemppuja, tanssi ja musiikkia. Noh, ainakin tunnelma oli hyvä ja väkeä liikkeellä :)

Maanantaina menin käymään Osakassa pöllökahvilassa. Oli mukavaa nähdä ja silittää oikeita pöllöjä! Ne olivat kyllä söpöjä :) Myönnän kyllä, että alkuun vähän pelotti niihin koskea, koska ne näyttivät vihaisilta ja onhan niillä myös terävän näköinen nokka! Olin katsonut kartasta, että Osakan rautatieaseman vieressä olisi kauppakeskuksia, ja niin kyllä olikin, mutta kaikki olivat täynnä ylikalliita vaatteita, joten meni vähän into shoppailuun, kun kaikissa ostareissa on vaan monta kerrosta vaatteita. Löysin kyllä Osakan Pokémon centerinkin, missä piipahdin, mutta en kyllä mitään ostanut.

Tiistaina taas askartelin vanhusten kanssa ja iltapäivän muksujen kanssa alkoi halloween-teemaviikko. Varmaan joka päivä askarreltiin kurpitsoja, kummituksia ja lepakoita. Sain myös jakaa lapsille halloween-herkkupussukoita extra asusteiden kera. Lapset tulivat oven taakse (jonka toisella puolella itse olin) ja lausuivat enkusta vahavasti lainaten ”turikku oa turiito”, jonka jälkeen avasin oven ja annoin herkut lapsille.

Keskiviikkona menin normisti töihin ja sitten töissä minulle vasta selvisikin, että pikku muksuilla on tänään vapaata, koska heillä on huomenna undoukai (liikuntapäivä). Olihan minä kuullut, että undoukaista oltiin puhuttu, mutta ei kukaan sitten ollut viitsinyt minulle kertoa, koska se on. Vietin sitten aamupäivän askarrellen ”konpeitou (=muksujen kerhoryhmän nimi) dai (=suuri) undoukai (=liikuntapäivä)-kylttejä päivää varten. Ihan mukavaahan se oli ja sain paljon positiivista palautetta näteistä kylteistäni.

Torstaina oli sitten undoukai. Onneksi sää oli ihanan lämmin ja aurinkoinen. Osa muksuista näytti kyllä olevan vähän pihalla välillä, mitä pitää tehdä, vaikka asiat kyllä heille kerrottiinkin ensin. Undoukaissa on siis monta pientä lajia ja sinne tulevat perheet katsomaan. Myös äideille ja isille oli omat sarjansa köydenvedossa, viestijuoksussa ja ”leivän nappaamisessa”. Lapset myös esittivät Hämähämähäkki-laulun esityksen kera :) (Tosin, itse olin taustalaulajana).

Perjantaina oli taas pikku muksujen vapaa, joten itsekin sain vapaaksi aamupäivä, joka oli kyllä hyvä juttu. Olin meinaan torstaina loukannut nilkkani iltapäivän muksujen kanssa, joten oli ihan hyvä, että tänään ei tarvinnut pikkulasten perässä juoksennella.

Viikonloppuna minulle ei taaskaan ole home stayta. Ajattelin sunnuntaina piipahtaa yhdessä meikäläisten Tokmannin tyylisessä kaupassa (varmaan 30-40min kävelymatkan päässä), jossa viime sunnuntaina kävin pikaseen viikonlopun isäntäperheen kanssa. Siellä oli paljon jänniä tavaroita, joita haluaisin tarkastella lisää :)

Maanantaina on pyhä, koska on kulttuurin päivä. Menen Ōtsussa (Kusatsun ja Kioton välissä oleva kaupunki) sijaitsevaan Suomi-koulun 50v juhliin :) Sinne on tulossa kuulemma paljon suomalaisia. On varmasti mukavaa välillä nähdä suomalaisia ja päästä puhumaan ja kuulemaan suomea, vaikka onkin täällä maapallon toisella puolle.

Huvipuistottelua ja ihanan lämpimiä syyspäiviä

Syytä tai toisesta, minulla ei viime viikonloppunakaan ollut home staytä. Kehitin sitten sunnuntaina reissun Kusatsun Aeon mall-ostariin. En olisi tiennyt koko ostarista, mutta siitä tuli sattumalta tv:stä muutamia viikkoja sitten mainos. Siellä olisi myös leffateatteri, ja vähän huvittaisi mennä katsomaan Dracula Untold (tai täälläpäin leffa tunnetaan Dracula Zerona), joka tulee tämän kuun vika perjantai täällä teattereihin. Toivottavasti pääsen sitä katsomaan, ja toivottavasti hyvin pyörisi englannin kielisiä japsu subeilla. Harmillista vaan on se, että ostari ei ole ihan naapurissa. Tein sunnuntai päivän kävelylenkin samalla, kun sinne menin, kävellen yhteen suuntaan about 1 tunti 15min.

Maanantaina sitten toteutin unelmani, josta olin haaveillut viime Japanin matkasta asti. Olin kolme

vuotta sitten nähnyt Osakassa ”miniristeilyllä” yhden Universal Studion teemapuiston rakennuksen. Olin silloin sitä mieltä, että ”Tuonne on joskus pakko päästä”. Netistä olin lukenut, että puisto aukeaa yhdeksältä, joten varastin hyvin aikaa junasähläyksiä varten ja saavuin puiston porteille n. 10min yli kahdeksan. Suureksi hämmästykseni portit olivat auki ja vuoristoradassakin näytti olevan ihmisiä. Noh, ostin lipun ja menin jonon jatkoksi jonottamaan vuoristorataan.

Totesin kyllä taas, että yksin kannattaa mennä huvipuistoihin. (Olen kerran kotona mennyt yksin Särkänniemeen) Pääsin välttämään parin ~70min jonotuksen, kun olin yksin ja pääsin melkeinpä ”kiilaamaan” ihan jonon eteen. (Ja kas vain, jonotusaika olikin n. 5min.) Päivä sitten suurimmaksi osaksi kuluikin jonoissa. En vaan voi käsittää, miten maanantaina voi olla niin paljon ihmisiä huvipuistossa, kun oli ihan perus maanantai. Eikö ihmiset olleetkaan koulussa/töissä...? Varmaan maksimi aika, mitä jonotin, oli jotain 1,5h. (eka jonotetaan laitteisiin, sitten syömään, sitten vessaan ja sitten taas laitteisiin.... Huoh!)

Puistossa oli Halloween spesiaalipäivät ja sen kyllä myös huomasi osan puistovieraiden vaatteista. Siellä oli myös muutamia Halloween spesiaalijuttuja, kuten Perjantai 13:sta päivään liittyvä kauhukäytävä, ja sitten tarjolla olisi ollut joku kauhu sapuska-kattaus, Resident Evil-näytös ja muuta.

Vaikka jonotusajat olivat järkyttäviä, voin kyllä todeta, että laitteet olivat astetta prameempia. Viime kesänä oli myös avattu Harry Potter-teemainen osio ja se oli kyllä todella hieno! Viistokuja kauppoineen ja Tylypahka. Myös toinen mainittava oikein hieno juttu oli Hämähäkkimies teemainen ”vuoristorata”, missä mentiin 3d-lasit päässä. En vaan ymmärrä, miksi ”laitteita” oli niin vähän. En ehtinyt kaikissa kyllä edes käymään jonotusaikojen takia, mutta olisin voinut kuvitella, että vehkeitä olisi ollut enemmän tuollaisessa ”über” teemapuistossa. Ylikalliita krääsäkauppoja oli enemmän, kuin itse laitteita.

Nyt ainakin arvostan kotoisia huvipuistoja enemmän, niissä ei ainakaan tarvitse jäätäviä aikoja jonottaa :)

Törmäsin myös paluumatkallani puiston vieressä olevaan Moomin Stand-putiikkiin, missä myytiin muumitavaroita ja välipalajuomia. Pakkohan sielläkin oli sitten poiketa.

Töissä ei mitään ihmeellistä kyllä tapahtunut tällä viikolla (tai noh, eihän huomisesta vielä tiedä) Origameja puuhastelin, mutta voin todeta, että en ole kyllä hyvä niissä. Pikkumuksujen kanssa käytiin Ōtsussa Biwa-järvenrannalla ja vuoristopeltojen äärellä. Iltapäivän muksuja oli eilen

poikkeuksellisesti vain viisi, joten tehtiin spesiaalisesti pieni bussireissu johonkin, ööh, vammaisten ym. spesiaalitapausten keskukseen. Siellä oli kuntosali, uima-allas ja jotain muitakin aktiviteetteja. Voi huh huh, kun alkoi tehdä mieli mennä uimaan sinne altaaseen! Mutta ilmeisesti tässä lähistöllä ei ole mitään uima-allasta :( Ehkä minun vielä kannattaisi kysyä joltain. (Olen kyllä kysynyt yhdeltä ihmiseltä, mutta hän ei ainakaan tiennyt, että altaita olisi) Toisaalta en kyllä tiedä, kuinka yleisiä uimahallit ovat täälläpäin.

Viime taifuunin jälkeen oli viileämpiä päiviä, mutta nyt tällä viikolla on kyllä päivällä ollut ihanan lämmintä. Olen nauttinut keskipäivän auringosta t-paita päälläni. Toisaalta, jos tuuli on käynyt, on kyllä tuntunut viileältä, samoin, jos on ollut varjossa. Mutta lämpötilat tuntuvat kyllä luksukselta, jos niitä vertaa Suomessa oleviin keleihin. Kuulemma on luntakin jo vähän tullut. Mutta, kyllä ne kylmät kelit tännekin vielä saapuvat. Öisin on kyllä ollut paljon viileämpää, kuin päivällä.

Viikonloppuna olisi tarjolla jonkin sortin Halloween ”bileet” Kusatsussa :) En vaan tajua, miten täälläkin on hypetetty Halloweenia jo todella pitkään (Syyskuun alusta ainakin)... Varmaan joulujututkin sitten täällä pukkaa eteen Halloweenin jälkeen(?).

Nyt opin, että taifuunit eivät ole kivoja, kun ne osuvat kohdalle

Hienostihan se taifuuni sitten iskikin kohdalle. Maanantaina, kuten aikaisemmassa blogauksessani puhuin, menin katsomaan Hikonessa sijaitsevaa linnaa ja puutarhaa. Olisin halunnut mennä museoonkin, mutta se oli juuri sopivasti remontissa. Noh, olinhan minä uutisia katsonut ja niissä oltiin povattu sitä taifuunia, mutta fiksuna tyttönä ajattelin, että ”Ei se viime viikkoinenkaan paha ollut, niin ei varmaan ole tämäkään sitten”. Tällä kertaa olinkin pahasti väärässä ._.' Kun olin ihaillut linnat ja puutarhat ja vähän käynyt kaupassa ja syömässä (Hikone ei ole mikään iso paikka Japanin mittapuussa, n. 100 000 asukasta), ajattelin palata takaisin kämpille.Saavuin juna-asemalle ja
huomasin, että infotaulussa pyöri infoa, mitkä

kaikki junalinjat on pysäytetty taifuunin takia (Tyyliin kaikki Kioto-Osaka sektorilla) ja huomasin lippumaattien takaa että ”Kiotoo/Kusatsuun” menevälle väylälle on laitettu nauha, eli käytännössä laituri oli suljettu. Ensiksi ajattelin, että kyllä vielä iltaa kohden asia palautuu. Päätin kumminkin kysäistä juna-asemasedältä, miten asia on ja selvisi, että maanantaina ei kulje enää yhtään junaa Kusatsuun päin. Jäin siis jumiin Hikoneen. Onneksi löysin halvahkon hotellin (n. 35€) ja voin sanoa, että tykkään japsuhotelleista kyllä kirjaimellisesti. Vaikka hotelli oli halpa ja pieni, löytyi sieltä silti vedenkeitin, teekuppi ja -pussi, sekä kylpytakki, ja ”kertakäyttö” hammasharja ja -tahna. Olisi ollut kivaa käydä vielä Hikonessa pyörimässä, mutta sade ja tuuli alkoi yltyä sen verran, ettei huvittanut. Röhnötin sitten hotellihuoneessa tv:tä töllöttäen koko illan. Kyllä paljon tuli juttua taifuunista sinä iltana...

Tiistaina palasin ”normi päivärytmiin” (Eli, tiistai aamuisin vanhusten kanssa, iltapäivällä vammaisten, ke-pe aamulla 3-4v muksujen kanssa, iltapäivällä vammaisten ja lauantaina vammaisten kanssa koko päivä) flunssan (Ja taifuuni sähläyksen) jälkeen. Tiistai aamulla pääsin hyvin takaisin Kusatsuun ja askartelin sitten vanhusten kanssa. Iltapäivästä puuhastelin vammaistenlasten kanssa (tammen tai joku muu puu?)terhoista hyrriä. Tuli kyllä ihan söpöjä :)

Keskiviikko aamulla mentiin pikku muksujen kanssa Nikkou-vuorelle. Sinne oli himo pitkät portaat ja mietinkin, että miten niin pienet lapset jaksavat kiivetä ylös asti. No, ainakin kaikki pääsi perille, mutta sitten myös alas tuleminen tuotti vähän ongelmia joillekin. Vuoren huipulla oli pieni shinto-pyhäikkö ja kauniit maisemat.

Torstaina koristeltiin iltapäivän lasten kanssa Halloween mörkö :) Kyllä siitä tuli veikeä tapaus, mutta tuuli kyllä vähän riepotteli siihen askartelemiamme ja teippaamia koristeitamme :/

Tänään (perjantaina) hämmennyin, kuin sain lahjan yhdeltä aamupäivän tytöistä. En ole mielestäni edes mitenkään erityisen paljon hänen kanssaan leikkinyt, kun yleensä hänellä on aina omat menot ja leikit päällä. Sain kauniin piirustuksen, mihin hän oli piirtänyt itsensä, minut, kissan ja hämähäkin. Piirroksen takana luki: ”Karolina-san (en alkanut valittamaan että nimeni on kirjoitettu väärin, yhdellä i:llä ;P ), tykkään sinusta paljon. Leikit aina kanssamme, kiitos <3 ” (Ja tähän väliin totean, että joo, tuon ikäiset muksut osaavat jo kirjoittaa ja lukea täälläpäin). Lisäksi sain pieniä rusetteja ja söpö punaisen vihon.

Aamun muksujen joukossa on pari-kolme lasta, jotka ovat olleet erityisen ”innoissaan” meikäläisestä. ”Menään tonne! Kiivetään ylös ja lasketaan yhdessä liukumäkeä!”. Ja muutama, jotka ovat vähän ottaneet ”kontaktia” minuun, mutta suurin osa on sellaisia, jotka eivät juurikaan ole kiinnittäneet suurta huomiota meikäläiseen.

Huomenna pitäisi vielä jaksaa painaa töitä ja sitten olisi vapaata :) Suunnitelmissa olisi nyt maanantaina Osakan reissu.

Flunssan kourissa

Viime viikon viikonloppuna (eli, mun la-ma) olin yhden pariskunnan luona viikonloppua viettämässä. Kävimme paikallisessa ”pihvipaikassa”, missä söin maukkaan kimchi (korealainen ruokalaji) pihviannoksen. Siihen kuului myös salaatti- ja jälkiruokapöytä, ja ~2€lla sai myös juomabuffetin, mistä sai hakea niin paljon limpparia/teeä/mehua, kuin halusi. Hörpin paljon maukasta meloni-limsaa :) Seuraavana päivänä teimme sitten maukkaita takoyaki-mustekalapullia ^^

Mutta, ikävä kyllä minulle sitten iski kurkkukipu sunnuntaiehtoona. Olin henkisesti valmistautunut menemään maanantaina Kiotoon, enkä halunnut sitä reissua perua. Tosin, pelkäsin kyllä pahoin, että taifuuni pilaa reissuni, mutta onneksi se ei sitten pahasti iskenytkään, eikä Kiotossa tullut ollenkaan vettä.

Noh, maanantaina sitten vaeltelin kurkkukipuisena Kiotossa. Kävin kissakahvilassa (tähän väliin muistutan, että Tampereelle avataan pian Suomen ensimmäinen kissakahvila nimeltään Purnauskis!) ja shoppailin. En kyllä kauheasti mitään erikoista ostellut.

Viime viikon töistä en kyllä pahemmin voi mitään sanoa. Tiistai – torstai sain vapaata flunssani takia ja lähinnä nukuin päivät. Tai noh, ainakin yritin. On ollut vaikeata levätä, kun täällä mun ”kämpillä” on niitä mummoja ja pappoja arkisin ja ne pitävät älämölyä. Paikallisille tuntuu olevan tosi vaikeata ymmärtää, että olen kipeä, mutta minulla ei ole kuumetta ja kovasti ovat ehdottaneet lääkäriin menoa. Olen vaan todennut, että ei tarvitse, tämä on ihan normaalia meikäläiselle... Perjantaina ja lauantaina tein sitten puolipäivää töitä. Oloni ei vieläkään ole paras mahdollinen, on ollut vähän ”sellainen tyhmän flunssainen, tukkoinen ja yskäinen olo, ettei mitään viittisi tehdä”, mutta kun ei tekisi mieli vaan maata paikallakaan sängyssäkään.

Tänään (sunnuntai) kävin kyllä vähän kaupoilla. Minulle ei varmaankaan tämän flunssani takia järjestetty home stayta tälle viikonlopulle. Toivoisin kovasti, että huomenna olisi taas parempi olo. Huomenna on muutenkin joku ”urheilunpäivä”, jonka pitäisi olla ns. pyhä. Haluaisin mennä käymään katsomassa yhtä linnaa, mutta saas nähdä, miten käy. PLUS, arvatkaa onko taas joku taifuuni mukavasti juuri minun vapaapäivänäni iskemässä tänne. Ja nyt sen pitäisi vielä enemmän iskeä ”kohdalle”, kuin viime maanantainen. Huoh, hyvät vapaat minullakin :) (Muutenkin on hassua, että toissa viikonloppuna paloin auringossa ja nyt olen sitten ollut flunssassa. Mitähän seuraavaksi?)

(Outoja?) Japanilaisia tapoja ja asioita

Ajattelin nyt näin keskiviikko ehtooni ratoksi tehdä listauksen erilaisista japanilaisista asioista ja tavoista, mitä Suomessa ei ole.

Liikenne

• Autot. Suomessa on vaikka minkä värisiä, mutta tuntuu, että täälläpäin perus värit ovat musta ja valkoinen. Kyllä muitakin värejä on, mutta niitä näkee harvemmin. Eikä täällä näy mitään vanhoja autoja, niin kuin Suomessa. Lisäksi kaikki autot (missä itse olen ollut kyydissä) ovat aika hyvin varustettuja kosketusnäytöllisine mediayksiköineen, missä sitten on navigaattorit ja peruutuskamerat. Yhdessä autossa pystyi jopa katsomaan TVtä.
• Tiet. Voin sanoa, että jos ei olla suurkaupungin keskustassa tiet ovat oikeasti ahtaita. Oman käsityksen mukaan tällainen ”ahdas tie” olisi yksisuuntainen, mutta ei. Siinä menee autoja kahteen suuntaan ja jalankulkijat siinä sivussa ilman omia jalkakäytäviä. Jos tulee vastaantulija, niin toinen auto sitten väistää vähän sivumpaan. Tiet ovat mielestäni myös sokkeloisia ja olenkin ihastellut ”kuskieni” ajotaitoa ahtailla ja sokkeloisilla teillä.
• Parkkeeraus. Hyvissä ajoin, ennen kuin parkkiruutu loppuu, parkkiruudussa on kaksi kivistä ”stopparia”. En tiedä tarkkaan, miksi, mutta ei ainakaan pitkä nokkainen/peräinen auto törmää seinään tai muuhun. (Tosin, paikalliset autot on kyllä pääasiassa aika lyhyt nokkaisia ja peräisiä...)
• Julkinen liikenne toimii hyvin. Ja kuten aikaisemmin olin kuvankin pistänyt, ihmiset jonottavat sievästi jonoissa juniin, kun junalaitureilla on ns. ”jonota tässä”-merkit.
• Kun menet junaan, menet ensiksi portista, mihin syötät lipun, kuljet portista läpi ja otat lipun taas portin jälkeen (Portti ”merkkaa” lipun). Kun saavut määränpähän, menet taas portista ja tällä kertaa portti nielaisee lipun. Jos jokin on pielessä, porttien portit menee kiinni.

Kaupungilla

• Asiakaspalvelu on todella kohteliasta
• Jos japanilainen on vähänkin kipeä, he laittavat ns. ”lääkärinkasvonaamarin” päähänsä, eli sellaisen, joka peittää nenän ja suun ja niiskuttelevat ja yskivät sitten sen takana. Joskus kyllä kun olen naamaria käyttävän nähnyt junassa, en ole kuulut hänen yskäisevän ja niiskaisevan kertaakaan matkan aikana...
• Juoma-automaatteja on todella paljon ja niitä on myös syrjäisemmissä paikoissa. Ihmettelenkin, kuka ne kaikki maatit oikein täyttää. Plus, paikalliset maatit on paljon nopeampia, kuin Suomessa olevat. Jos ostat Suomessa jotain, laita rahaa, valitset juoman ja sitten odotat. Japanissa juoma tulee saman tien.
• Suuremmissa kaupoissa kassa toimii niin, että kassaneidille/sedälle antamasi rahat pistetään johkin vehkeeseen, joka sitten laskee antamasi rahan ja antaa saman tien vaihtorahat. Ei ainakaan tarvitse myyjää syyttää, ettei osaa laskea :P Juna-asemienkin lippuautomaatitkin ovat todella nopeita vaihtorahojen suhteen.
• Paljon vessoja myös syrjäseuduilla. Tosin, syrjäseuduilla on vaan japanilaisia perinteisiä ”kyykkypissa”-vessoja (mitä yritän välttää, en oikein tykkää), mistä en itse ainakaan välitä. Plus, syrjäseuduilla ei vessoissa ole saippuaa! Mutta vessat ovat ainakin siistejä.
• Muutenkin on siistiä, vaikka roskiksia ei näy missään. En tajua, miten Suomessa voi olla niin sottaista, vaikka roskiksia on...

Kotona

• Yleinen käsitys on, et japsit kulkevat sisällä sisätossuilla. Noh, ei kaikkialla, mutta ainakin ilman ulkokenkiä.
• Keittiössä on kaasuliesi. Sillä on kyllä mukavampi kokkailla, kuin sähköliedessä. Se on paljon nopeampi.
• Täällä myös harrastetaan ”nenäliina bokseja”, tosin nämä nenäliinat voivat myös olla ”keittiöliinoja”, eli vastaa lähinnä meikäläisten talouspaperia.
• Vessanpytyt ovat omassa huoneessaan ja käsienpesuallas toisessa. En tykkää tästä ”brittityylistä”, mutta ei ainakaan olet tyhmiä brittiläisiä hanoja! (Tai noh, olen yhden sellaisen nähnyt. Siis, sellainen hana, missä on erikseen kylmä- ja kuumahana ja aivan eri puolilla allasta)
• Kylpy. Japsit käyvät joka päivä kylvyssä, jonka lämpötila on n. 40 astetta. Ihan mukava kyllä. Ja ainakin nykyisessä asuinpaikassani on niin kätevää, kun ei tarvitse kuin yhtä nappia painaa, niin kylpy täytyy automaattisesti.
• Suihku on kylpyammeen vieressä. Ei tyhmästi brittityylillä ammeen päällä. Koko perhe meinaan käyttää samaa lämmintä kylpyvettä, joten ensin peseydytään hyvin, ennen kuin kylpyyn pulahdetaan rentoutumaan.
• TV ohjelmat ovat jännä tapaus. Jossain ohjelmissa on tekstitykset, vaikka puhe onkin japaniksi. Ja joissain on ”pääpointit” tekstitetty ja fonttikokoja ja värejä on monenlaisia. Lisäksi on ohjelmia, joilla on ns. katsojia studiolla. Esim. joissain matkaohjelmissa ohjelma pyörii tv:ssä ja sitten jossain alakulmassa näytetään jonkun studiovieraan prästää, kun se seuraa ohjelmaa ja hämmästelee että ”heeeeee~ee!”
• Yllä mainittuun kohtaan voin sanoa, että japanilaisten ”kuuntelutyyli” on juurikin tuollainen ”hämmästelevä”. ”Oikeesti?”, ”niinkö?” ja juuri tuollainen hämmästänyt ”Heeeeeeeeee-e”, on aika yleistä kuultavaa täälläpäin :P
• Pyykkäys. Paikallisilla on tapana tyyliin pestä joka päivä pyykkiä ja vaihtaa vaatteet päivittäin. Tosin, pyykinpesu on juttu erikseen, koska nämä pesevät ns. daily washilla vaatteita, eikä nuo pesukoneet osaa edes käyttää lämmintä vettä, joten turha toivoa, että tahrat lähtisivät. Täällä on kyllä sitten ”kolikkopesuloita”, missä (toivon mukaan) pesukoneet käyttää lämmintä vettä. Jotenkin vaan minusta tuntuu, ettei vaatteista tule kunnolla puhtaita, kun ei pysty käyttämään pesussa lämmintä vettä.

Eka viikko töitä takana!

Nyt sitten olisi eka viikko töitä takana.

Aika pitkää päivää olen puurtanut, työt ovat alkaneet klo 9 :00 aamulla ja loppuneet ~17:25-17:45. Ensi viikosta alkaen pitäisi mennä 8:30 jo töihin.. Oikeastaan on hyviä ja huonoja puolia työajasta. On kivaa mennä myöhään töihin, niin voi illalla Skypettää poikaystävän (muiden) kanssa, mutta toisaalta on tylsää päästä myöhään töistä, kun pimeys tulee klo 18:sta aikaa. + Monet kaupat menevät jo klo 18 kiinni >.< Olen kyllä käynyt töiden jälkeen kävelyllä, (tai lenkillä, tosin eka lenkkini päättyi aika nopeasti vesisateeseen) mutta on kyllä tylsää, kun on pimeää :/

Asustan työpaikkani kanssa "samaan puljuun" kuuluvassa vanhusten "päiväkodissa". Vanhukset viettävät täällä päivänsä ja minä sitten iltani yksin. Minun pitää joka päivä imuroida ja siivota täällä vessat (2 kpl). Aamupalaa varten käyn itse ostoksilla, lounaaksi saan tehdä itselleni onigirejä (täytettyjä riisipalloja) ja illalla, kun palaan kotiin, minua odottaa lounasrasia, jossa on päivällä kokattua ruokaa. (mitä on myös tehty vanhuksille). Ruoka on ollut kyllä hyvää :)

Mutta, suurin piirtein tälläista puuhaa minulla nyt tulee olemaan;
Tiistaisin minulla on aamupäivästä minulla on täällä majapaikassani vanhusten kanssa puuhastelua ja iltapäivästä olen vammaistenlasten kanssa.
Muina päivinä olen ~klo 15:sta asti 3-4v muksujen kanssa ja sitten iltapäivästä taas vammaisten kanssa. Minulla on lauantaisin töitä ja silloin olen koko päivän vammaisten kanssa. Maanantait minulla on vapaana.

Pikkumuksujen kanssa ohjelma on seuraava: Aamusta leikitään, sitten noustaan bussiin ja mennään paikkaan(paikkoihin) X, jossa leikitään, pidetään lounastauko ja palataan takaisin. Sitten leikitään, kunnes äidit/isät tulevat muksut noutamaan.
Vammaisten kanssa on vähän vaihtelevaa. Yleensä menen heidän luoksensa, kun heidän ohjelmansa on alkanut. Menen sopivasti välipala-aikaan ja itsekin saan silloin vähän suupalaa. Sitten on leikkiä ja tai muuta ohjelmaa siihen asti, että lapset tullaan hakemaan.

Ilmeisesti minulle on joka la-ma aamu järjestetty joku home stay, eli pääsen sitten tutustumaan paikalliseen elämään paremmin. Toisaalta on tylsää olla yksin, kun ei oikein tiedä mitä voisi tehdä (kun kaikki paikat menee kiinni, eikä oikein edes tiedä, mitä jännää lähistöllä olisi), mutta toisaalta saan sitten puuhastella rauhassa omia asioitani. Viime viikolla olin työpaikkani Tenkimuran sihteerin luona. Sunnuntaina olimme hänen poikansa (6v) tarhan

Portissa lukee "Undoukai", eli "liikuntapäivä"

urheilupäivää katsomassa. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja meikäläinen kärähti totaalisesti. Huuliherpeskin iski, kun huulet sai aimo annoksen aurinkoa, vaikka kuinka yritin maanantaista alkaen kostuttaa (kärähtäneitä?) huuliani huulirasvalla...

Ekan "oman vapaani", maanantain vietin Kusatsussa kierrellen, lähinnä shoppaillen. Löysin Muumi- ja Marimekko-tuotteita, sekä laukun, jossa luki Helsinki ja oli Suomenlippu avaimenperä :) Ensi maanantaina olisi tarkoitus mennä Kiotoon :)

Ja tänään näin töissä yhdelle muksulla päällä paidan, missä luki suomeksi "Pikku poika" :P

Kusatsun keskustaa