Ongelmia Korean lentolipun kanssa, osa 2

Jos luitte blogaukseni ”Japanissa paniikin jälkeen”, tiedätte, että meikäläiselle iski (kun tuosta otsikosta käy ilmi) paniikki, ennen kuin pääsin Japaniin. Syy siihen oli ongelmat Korean lentolipun kanssa. En saanut ostettua sitä omalla luottokortilla, kiitos juuri sillä hetkellä olevien ongelmat pankin nettipalvelun kanssa. Lentolippu hommattiin isäni luottokortilla, ja minulle nyt selvisi maanantaina, että en voi edes käyttää sitä lippua, koska isäni ei voi todistaa itsensä luottokortin omistajaksi Kansain lentokentällä tahi Korean Airin toimistossa (niitä ei ole Suomessa, lähin olisi Tukholmassa), vaikka minulla on hänen allekirjoittamansa lappu ja kopio passista. Nyt minun täytyisi sitten saada vaihdettua lipun maksutapa. Minulle sanottiin, ”soita toimistoon”, mutta (en voi uskoa tätä todeksi) TAAS on ongelmia pankin nettipalvelun kanssa (ja ollut useamman päivän), joten en voi maksaa sitä lippua ”etänä”.

Onneksi Osakassa on Korean Airin toimisto ja ihan järkevällä paikalla, joten ajattelin ensi maanantaina Osakan reissun yhteydessä mennä toimistoon ruikuttamaan tästä lentolipusta. Onhan se tietysti hyvä, että he ovat tarkkoja tämän henkilöllisyysasian kanssa, mutta minä vaan saan harmaita hiuksia tästä extra-säätämisestä. Muutenkin, ehkä on parempi mennä vaan toimistolle selittämään, koska en ole mikään spesialisti puhumaan vieraita kieliä puhelimessa, vielä kun asia, joka on pakko saada hoidettua kunnolla ja ilman virheitä.

+ Erittäin hyvä, että tämä asia selvisi nyt, eikä vasta ensi kuussa lentokentällä...

Mutta, mitäpäs nyt kuluneella viikolla tapahtuikaan?

Kävin lauantaina, kuten aikaisemmassa blogauksessani puhuin, Kusatssussa olevassa ”matsurissa”, eli ns. japanilaisessa festivaalissa. En tarkkaan tiedä, minkä niminen matsuri oli kyseessä, mutta kauniisti oli esillä hienoja kynttiläjuttuja. Kävelykadun varrella oli pieniä lyhtyjä ja muutenkin hienoja taideteoksia oli paljon. Myös meheviä ruoka- ja välipalakojuja oli paljon ja popsinkin sitten mustekalapullia, eli takoyakeja. Ovat muuten todella hyviä.

Sunnuntaina oli tarkoitus mennä Osakaan tassuttelulle ICYE Japanin (Kansain alueen) maailmalta palanneiden japsujen kanssa. Mutta, olen huomannut, että sateet kertyvät aina vapaapäivieni luokse, joten tuonakin päivänä satoi sen verta, että kävely vaihdettiinkin teeseremoniaan Kiotossa. Tämä asia selvisi minulle vasta Osakassa, kun tapasin järjestäjä toimineen tytön, mutta eipä tuo mitään. Maksoivat minulle tämän hukkareissun junamatkat. Paikalla ei ollut edes paljoa ihmisiä, minä, plus Saksasta samaan aikaan Japaniin tullut vaihtari ja viisi japsua. Olisin kuvitellut, että paikalla olisi ollut enemmän.

Maanantaina päätin mennä käymään leffassa, kuten uhosinkin, halusin nähdä Dracula Untoldin. Ajattelin ennen Japaniin tuloa, että täällä dubataan kaikki leffa (ainakin Tvssä on näkynyt dubattuja), mutta onneksi ei ainakaan leffateatterissa olevia leffoja. Olin kyllä vähän hämmästynyt, kuinka nopeasti japaninkieliset tekstitykset vilistivät näytöllä. Onhan japaniksi kirjoitettuna asia lyhyempi, kuin suomeksi, mutta silti... Maanantaina kävin myös parin täällä majapaikassani työskentelevän tyypin + yhden mummon kanssa läheisessä StarBucks kahvilassa ”tasting party:ssa”, ja saimme maistella pienet palat erilaisia StarBucksin herkkujaja erilaisia kahveja. (Tähän väliin on hyvä kertoa, etten välitä kuumasta kahvista, mutta jääkahvi on kyllä hyvää!) Kohteliaisuuttani kuitenkin joi kaikki eri kahvit, mitä minulle tarjottiin, mutta en kyllä huomannut mitään eroa kahvien mauissa, vaikka kahvilan työntekijät kyllä selittivät, mitä erikoista kussakin kupposessa oli.

Tiistaipäivän aamulla oli yhdessä puistossa joku spesiaali tapahtuma joillekin tädeille (tahi mummoille, [tosin oli pari nuorempaakin naista mukana], eli mikä lie paikallinen marttaseura sitten olikaan), jonka teemana oli ”Lapsen sydän”. En kauheasti tajunnut, mutta sen verta juuri tajusin, että teema oli tämä ja siihen kuului muutamia ”rasteja”, jossa oli tehtäviä tähän teemaan liittyen. Olin edellisenä iltana saanut tiedon tästä Korean lippusäädöstä ja olin oikeastaan todella huonolla tuulella ja ”paniikissa” koko päivän, kun en vielä tiennyt, miten pitäisi toimia asian kanssa ym.

Keskiviikkona ja torstaina ei oikeastaan tapahtunut mitään erityisen mainittavan arvoista asiaa. Ihan peruspäiviä kummatkin, paitsi että keli kävi erittäin kylmäksi ja tänään totesin, että ”Nyt kyllä alan käyttämään takkia ihan koko päiväisesti, enkä vain ehtoolla, kun on pimeää”.

Perjantaina pikkumuksujen saatiin syödä juuri puusta irrotettuja mandariineja. Harvinaista herkkua näin suomalaiselle saada ihan ”uunituoretta” sitrushedelmää suoraa puusta. Oli kyllä hyvää! Perjantaina myös tuli ICYEn tyyppi käymään juttusillani. Odottelin tietoa uudesta työpaikasta, mutta nyt ilmeisesti sellaista ei olekaan valmiina, mutta minulle ollaan paraikaa etsimässä isäntäperhettä, jonka luona voin olla joulun ja uudenvuoden. En nyt tiedä, miten tästä eteenpäin, mutta selitin kyllä tälle henkilölle, että haluan uuden paikan ym. ja hän kyllä lupasi selvitellä asiaa ja kertoa siitä eteenpäin. Mutta kumminkin, ennen vuodenvaihdetta on turha odottaa mitään. Käytiin myös yhdessä läpi asioita pomoni ja tämän henkilön kanssa, eli puitiin hyviä ja huonoja juttuja molemmin puolin. Tämän jälkeen pomoni vei minut ja tämän ICYEn tädin, sekä parin muun työtyypin syömään. Ruoka oli kyllä hyvää ja oli kiva käydä välillä ”kunnolla” jossain syömässä, koska oma ulkona syömiseni on aika rajoittunutta, kun yritän aina syödä jotain halpaa.

Lauantai päiväksi tämä päivä sujui yllättävän hyvin. Lauantait ovat työpäivistäni ”pahimmat”, koska joudun olemaan vammaisten kanssa koko päivän ja se on välillä hyvin rasittavaa. Kylmä kyllä oli ja en vaan tajua, vaikka on kylmä, niin miksi näillä ihmisillä on välillä kauhea tarve pitää ovea auki. Sama lämpötila ulkona ja sisällä, ainoa ero on vaan se, että sisällä ei tuule, eikä sinne paista aurinko, joka lämmittäisi. Onneksi sentään oma majapaikkani on lämmin, tosin tämä ilmalämpöpumpun ”tuuli” ei ole kyllä minulle hyväksi. Pelkään vetoa kaulaani/niskaani, koska minulla on aika usein kurkku kipeänä, joten yritän varjella sitä kyllä hyvin huivilla ym.

Huomenna on sunnuntai, mutta silti on joku ”extra”-työpaikan järkkäämä juttu, johon on tietysti pakko mennä. Ja herätyskin on aikainen, koska meikäläisen pitäisi olla puoli kasilta työpaikalla. Totesinkin juuri skypen kautta ystävälleni, että herään kyllä arkisin yleensä myöhemmin, kuin vapaapäivinäni ^^'