Alle kuukausi jäljellä...

Nyt siis alkoi loppusuora. Enää yhdeksän päivää töitä, sitten loma, sen jälkeen Tokioon ja kotiin. Huh huh! Olen nyt hikihatussa etsinyt halpoja majoitusvaihtoehtoja Hiroshimasta ja Okayamasta. En kumminkaan innostunut hostellista Korean matkan jälkeen, joten otin molemmista kaupungeista n. 5 000 jeniä / yö maksavat hotellit, läheltä päärautatieasemia. Päätin, että otan kimpsuni ja kampsuni mukaan, niin ei enää tarvitse Tokushiman kautta tulla poikkeamaan. Se vaan tarkoittaa reissaamista kahden ison matkalaukun kanssa, mutta ehkä nyt selviän, kun pääsen lähellä asemia yöpymään. Mutta vielä sitten pitää Okayamasta matkata Kōbeen, mistä hyppään yöbussiin, joka vie minut Tokioon. Vielä pitäisi selvittää Tokiosta yhdeksi yöksi halpa ja lähellä järkevää asemaa oleva hotelli, mistä pääsee sitten aamulla kätevästi lentokentälle.

Takoyakeja

Mutta, mutta. Viime sunnuntaina kävin keilaamassa Ma-chanin kanssa. Suomalaisista halleista poiketen, hallilla ostettiin kierroksia, ei aikaa ja kengät löytyivät kätevistä kenkämaateista :) Samassa paikassa oli myös arcade-pelejä ja löysin viimeinkin toimivan tanssimaton (DDR) ja Tokushiman ensimmäisen Mai mai orangen :) Ja tokihan niitä piti sitten pelata.

Puuhastelin myös neljän Takamin oppilaan kanssa karjalanpiirakoita. Vaikka käytettiin ruisjauhoja, ei niistä siltikään oikein karjalanpiirakan makuisia tullut jostain kumman syystä. Olin kyllä vähän pettynyt.

Maanantaina oli kattilasta ”kadonnut” yksi musta kissa. Toivottavasti se oli saanut uuden kodin. Sain myös haettua netistä varatun Kōbe – Shinjuku (Tokio) bussilipun lähikaupasta. Lippu oli kyllä halvin mahdollinen, mutta ei kai sitä ihmeellistä bussia tarvitse, kun kumminkin yritän nukkua koko matkan.

Tiistaina haukkulassa oli joku uusi vapaaehtoinen, joka tosin oli vain iltapäivän. Välillä haukkulassa tuntuu olevan hyvin porukkaa, ja välillä taas ei.

Keskiviikkona kävin viime viikon tapaan onsenissa rentoutumassa. Tällä kertaa menin eri onseniin, kuin viime viikolla. Onsen oli 150 jeniä kalliimpi, kuin viime viikkoinen mutta oli kyllä parempikin. Siellä sentään pääsi ilman lisämaksua saunaan. Ja saunassa olikin ruhtinaalliset 80-90 astetta lämmintä. Mutta tietty kiuas oli joku ihme viritelmä, eikä siellä voinut löylyä heittää.

Torstaina tapahtui ihme. Kyytini, joka on aina ollut myöhässä, olikin 5 minuuttia etuajassa! Kerrankin näin päin. Työpäivän jälkeen kävin lähiostarilla ja ostin Muumi-syömäpuikkoja ja niille ööh... ”puikonpidikkeet”. Torstaina sain myös postia Suomesta. Kaksi ystävääni olivat kirjailleet minulle ystävänpäiväkortin <3

Perjantaina kävimme host-isäni Mitsurun äidin luona Takamin kanssa siivoamassa aamusta. Siivoilun jälkeen menimme lounaalle sushi guruguruun ^^ Ystävänpäivän johdosta Takami jakoi perjantain oppilailleen suklaata. Tv:stä tuli myös ohjelma, missä kerrottiin Saariselällä asuvasta yksinhuoltaja japsu äidistä. Tämä oli jo toinen Suomi-ohjelma kuukauden sisään.

Lauantaina meillä oli takoyaki ”bileet”. Takamin kolme ystävää ja kaksi kiinalaista vaihto-opiskelijaa tulivat kylään ja teimme yhdessä takoyakeja. Hyviä kyllä olivat :) Bileiden jälkeen otin pyörän alle ja pyöräilin kauempana sijaitsevaan isompaa ostoskeskukseen.

Sunnuntaina lähdin Takamin ja Mitsurun kanssa Takamatsuun, pohjoisessa sijaitsevaan n. 400 000 ihmisen kaupunkiin. Kävimme siellä Yashima-temppelissä, joka sijaitsi vuorella. Sieltä oli nätit näkymät merelle. Vuorella sijaitsi myös akvaario ja delfinaario, mistä olin kyllä vähän ihmeissäni. Jotenkin hassu paikka sellaisille. Yashiman jälkeen menimme tunnettuun udon-nuudeli ravintolaan syömään lounasta. Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja jouduimme jonottamaan sisälle pääsyä. Udon oli hyvää, mutta olen kyllä syönyt parempaakin. Ja udon-nuudelit ovat lemppareitani.

Lounaan jälkeen suuntasimme Ritsurin puistoon. Meillä kävi hyvä säkä ja saimme mukaamme vapaaehtoisen oppaan. Puisto oli todella nätti, kuten japanilaiset puistot yleensä ovat. Tykkään niistä kyllä kauheasti. Mutta asia, mistä olin todella yllättynyt, olivat aprikoosin kukat! En uskonut, että tähän aikaan kukkii vielä mikään. Ne olivat todella kauniita ja niiden väri vaihteli valkoisesta punertavaan. Joudun lähtemään Japanista ennen ”pääkirsikankukkakautta”, joten olin todella mielissäni, että näin edes jotain kukkivia kauniita puita.

Illalla vielä poikkesimme ”shabushabu”-ravintolaan. Shabushabu on pataruokaa, jossa ruoka valmistetaan padassa pöydän ääressä. Pataan pistetään lihaa, vihanneksia ja sieniä. Ravintolasta sai myös tilattua erilaisia ruokia, joten söimme myös salaattia, sushia, tempuraa ja yakitoria. Ja hyvää oli. Tykkään kyllä ideasta, että saa syödä erilaisia ruokia samassa paikassa pieniä annoksia.