Tällä viikolla
opin, että mistä ihmeelliset suuret liikenneruuhkat johtuvat(?).
Olen välillä ihmetellyt, miten täällä on ollut niin paljon
ruuhkaa, vaikka olen ollut about oman kotikaupunkini kokoisessa
paikassa (ja Kusatsussakin oli ruuhkaa ja se on Tamperetta pienempi
paikka) Eli, junaliikenne toimii hienosti. Mutta ilmeisesti bussit ei
niinkään. Asun vähän reilun 5km:n päässä keskustassa. Ja
busseja menee keskustaan... Tunnin välein, jos ei sitäkään. Olin
aivan ihmeissäni, kun tämä tieto tuli esille. Ei ihmekään, et
ihmisillä on niin paljon autoja (ja tiet ruuhkautuvat), jos bussit
kulkevat noin huonosti...
Viime lauantaina
huomasin, että pyöräni takarengas on puhki. Aamulla ennen kuin
lähdin kaupunkiin, täytin renkaan, mutta illalla, kun olin
palaamassa kotiin, rengas oli aivan tyhjä. Lauantaina vain pyörin
keskustassa ja kävin vähän kaupoilla. Bongasin oikeastaan kolme
anime/manga kauppaa ja yhden korttipelikaupan (Pelaan Magic the
Gathering-nimistä peliä). Harmikseni korttikaupan
irtokorttivitriini ei ollut yhtä ”herkullinen”, mihin olen
muissa korttikaupoissa törmännyt, eikä mitään hienoja
korttipakkauksia ollut myynnissä, jotka olisivat minua
kiinnostaneet. Kävin päivän päätteeksi syömässä
jäätelökahvilassa. Minulla oli suuria ongelmia, koska en meinannut
millään saada päätettyä, minkä jätskiannoksen tahdon syödä
^^'
Olin alun perin
suunnitellut sunnuntaiksi, että menen yhteen ostoskeskukseen. Mutta,
koska pyörä oli pois käytössä, en voinut mennä sinne. Menin
sitten kävellen lähemmälle ja pienemmälle ostarille. Löysin
kaksi ihanaa kirjaa, jotka kertovat rpg-pelien historiasta :) Olisi
vaan mukavaa osata lukeakin niitä kirjoja.
Maanantaina menin
sitten ”kattilaan” kävellen. Ja työpäivän jälkeen piti viedä
pyörä lähikorjaamoon, mutta korjaamo oli sulkenut ovensa 3
minuuttia ennen, kuin pääsin sinne asti >.<
Tiistaina kävin
Takamin kanssa yhdellä ala-asteella. Takami piti yhden britti
yliopisto vaihtarin kanssa kolme enkun tuntia. Oppilaat olivat jotain
viidesluokkalaisia. Itse esittäydyin tuntien alussa oppilaille
suomeksi Takamin pyynnöstä. Loppu tunnin ajan seurasin opetusta.
Mielestäni oli mielenkiintoista katsella, kuinka koulu-systeemit
pelaavat täälläpäin maailmaa. Sain pyörän vietyä huoltoon
sitten koulun ja liukuhihna-sushilan lounaan jälkeen. En ikinä
muista, mikä ”liukuhihna sushipaikan” nimi on japaniksi, joten
olen kutsunut sitä nimellä ”sushi guru guru”. Guru guru on
onomatopoeettinen sana ja tarkoittaa jotakuinkin ”kiertää
ympäri”. Tosin, kun kävin Narutossa katsomassa vesipyörteitä,
enkä niidenkään nimeä muista japaniksi niin kutsuin niitä sitten
”mizu guru guruksi”... (mizu=vesi)
Keskiviikko meni
normaaliin tapaan kattilassa.
Torstaina sitten
pääsin ekaa kertaa menemään ”pääeläinmestalle”, jossa on
enimmäkseen koiria. Olin sopinut pomoni miehen kanssa, että hän
tulee noutamaan minut rautatieaseman edestä. Suureksi harmikseni
vettä satoi sinä päivänä, enkä halunnut mennä pyörällä
kastumaan, joten menin bussilla, joka ei kyllä ihan aikataulun
mukaan päässyt rautatieasemalle asti. Oletin, että minua ollaan jo
vastassa, mutta sainkin seistä about 20 min odottamassa, että minut
noudettiin. Haimme vielä yhden toisen vapaaehtoisen, 19-vuotiaan,
kaksimetrisen ruotsalaisen jätkän kyytiin.
Tämä ”haukkula”
sijaitsee keskellä ei-mitään, mutta vieressä on kyllä joku
puu/paperijätteen polttomesta, josta kyllä tulee ikävä löyhkä
:/ (Ja ihmeekseni siellä korvessakin on limumaatti) Haukkula on
kyllä paljon ”järkympi” paikka kuin kattila. Kattilassa sentään
saa olla sisällä, mutta haukkulassa ei ole ns. mitään
sisäpaikkaa. Osa koirista on vähän raksamiesten työmaakoppien
näköisissä kämpissä, osa katollisissa häkissä. Ja meidän
taukotilakin on vaan jonkin sortin katos. Ja kun syrjässä ollaan,
niin vessa on luonnollisesti huussi.
Noh, vettä tuli
lähes koko päivän. Onneksi äiti oli osannut lähettää minulle
mainiot tuulta ja vettä pitävät ohuet vaatteet. Olisin varmasti
jäätynyt ilman niitä. Mietinkin, miten se ruotsalainen ja
koirapaikan työntekijä kestivät, kun heillä oli normi hupparit,
jotka varmasti imivät hyvän annoksen vettä. Minulla oli myös
vielä kertakäyttöinen sadetakki, joka kyllä nopeasti täyttyi
mutaisista tassun jäljistä ja repeytyi (ei kumminkaan pahasti ja
pystyin pitää takkia loppu päivän), kun koirat hyppivät minua
vasten. (että vihaan sitä, kun niiden pitää hyppiä >.<)
Mutta, päätehtäväni
haukkulassa on viedä koiria pienelle lenkille ja luonnollisesti
kerätä niiden kakat. Pitkää lenkkiä ei millään kerkeä
tekemään, kun koiria on niin paljon. Haukkula sijaitsee mäellä,
joten saan monta kertaa mennä mäkeä ylös ja alas koirien kanssa.
Ajattelin, että suurin osa japanilaisista koirista on ”pieniä ja
sieviä”, mutta tuolla ei ole kuin muutama pieni koira. Ja suurin
osa koirista on tietysti innoissaan, kun niitä viedään lenkille,
joten ne vetävät turhan paljon. Ja juuri tuon vetämisen takia tämä
on aika raskasta hommaa, olin kyllä väsynyt torstain ja perjantain
työpäivien jälkeen.
Perjantaina oli
parempi keli, kun ei satanut. Menin pyörällä aseman luokse (ja
ollaan sovittu, että pyörä otetaan myös kyytiin). Harmikseni sain
taas odotella kyytiä turhan kauan. Kuulemma pomon mies on vähän
sellainen, jota saa odottaa :/ Aikaa meni perjantaina paljon enemmän,
kuin torstaina, koska tämä pomon mies meni käymään hakemassa
pari uutta pentua haukkulaan, eikä voinut työskennellä koko päivää
”ylähaukkulassa”. Itse aloitan ilmeisesti joka päivä
”alahaukkulasta” ja siirryn sitten ylös, jos on tarvetta. (On
vielä vieläkin alempana oleva koira ja kissa paikka, mutta niitä
minun ei ilmeisesti tarvitse hoitaa) Oli vaan inhottavaa
työskennellä, kun tuli pimeää. Eihän ilman valoa voinut edes
kakkoja kerätä, kun ei niitä näe. Toisaalta kävi myös ilmi
limumaatin toinen tarkoitus; se toimii hyvin valona alamäessä.
(japanilaisessa limsamaatissa näkee minkä näköisiä pulloja on
tarjolla, ja pullojen takana oleva seinä on valaistu) Harmikseni sen
ruotsalaisen jätkän vika työpäivä oli perjantaina. Kauhulla
odotan, miten pitkiä päiviä nyt on tiedossa, kun hän ei ole enää
auttamassa koirien ulkoiluttamisen kanssa. Ja oli kyllä ihan mukavaa
vaihtaa sanoja ns. naapurin kanssa, ihan mukavan oloinen tyyppi oli
kyseessä.
Lauantaina kävin
lähellä olevassa ”katastrofientorjuntakeskuksessa”, ja siellä
sain kokea mm. 7 magnitudin maanjäristyksen ja 30min/s tuulen. Kävin
myös lähiostarilla.
Illalla kävin
Ma-chanin kanssa leffassa. Eka paikka, missä näin irtokarkkeja,
joten pakko niitä oli ostaa. Tosin, tarjolla oli myös keksejä,
pieniä kuivaleivonnaisia ja suolaista, mutta himoitsin irtokarkkeja.
Eikä kyllä ollut halpojakaan, mutta pakko oli saada, vaikka
valikoimakin olin heikko ^^'
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti